Tervetuloa Kannukseen
Tervetuloa Kannukseen
Kannus – rajakaupunki Fennoskandiassa
Kannus on kaupunki Suomessa, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kaupungissa on hieman yli 5 000 asukasta, ja sen pinta-ala on 470,34 km², josta 2,32 km² on vesialuetta. Lähin suurempi kaupunki on Kokkola, noin 40 kilometrin päässä. Kannuksen keskusta sijaitsee Lestijoen varrella. Kannuksen naapurikunnat ovat Kalajoki, Kokkola, Sievi ja Toholampi.
Kaupunki sijaitsee Pohjanmaan rautatien varrella, ja pienestä koostaan huolimatta useat junat pysähtyvät Kannuksen asemalla. Kannuksen tunnetuimpiin ja suurimpiin yrityksiin kuuluvat Pouttu Oy ja Kannustalo Oy.
Yksi Kannuksen tunnetuimmista henkilöistä on Oskari Tokoi (1873–1963), suomalaisen sisun ruumiillistuma. Tokoille pystytetty muistomerkki sijaitsee Kannuksen kaupungintalon edessä ja kuvastaa hänen pysyvää poliittista vaikutustaan Kannukseen ja koko Suomeen – ja mahdollisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelle.
Suomen kielen sana kannus tarkoittaa ensisijaisesti kannusta, eli ratsastajan kantapäässä käytettävää metallivälinettä hevosen ohjaamiseen. Sanalla on kuitenkin useita merkityskerrostumia riippuen siitä, tarkastellaanko sitä nykykielen, maantieteen vai historian näkökulmasta.
Arkikielessä kannus on kannus. Se on myös yleisen verbin kannustaa kantasana, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”antaa kannusta”, mutta nykyisin sitä käytetään merkityksessä rohkaista, tukea tai kannustaa, esimerkiksi urheilujoukkuetta.
Paikallisissa murteissa ja paikannimiperinteessä kannas tarkoittaa kahden vesialueen välistä kannasta eli kannasta (maakaistaletta), mikä sopii hyvin alueen historialliseen karttakuvaan.
Kaupungin vaakunassa on vasara, jota käytettiin noitarummun lyömiseen. Tämä viittaa Kannuksen alueelta löydettyyn kivikautiseen esineeseen. Shamaanirummut ovat olleet tärkeitä monissa suomalais-ugrilaisissa kulttuureissa, myös suomalaisessa. Kannuksen vasara liittyy ukkosenjumala Ukon mytologiaan – Ukon vasaraan.
Thor ei ollut pelkästään viikinkien jumala, vaan hänellä on vastineita myös Siperian suomalais-ugrilaisessa mytologiassa. Hantin, marin ja mordvalaisten kielissä sanoja Tuora tai Thor on käytetty viittaamaan Jumalaan tai korkeimpaan jumaluuteen, Ukkoon.
Kannuksella on pitkät perinteet hevosten kanssa työskentelyssä osana arkipäivää. Nykyään tämä perintö elää jalostuksen, koulutuksen ja käytännön hevostaidon kautta, jotka tukevat ratsastusta, maataloutta, hyvinvointia ja ulkoilmaelämää. Hevoset ovat edelleen arvokas ja luonnollinen osa kannuslaista arkea.
Kannuksen usein toistuvia vieraita ovat myös koiraharrastajat. Kannus tunnetaan vahvoista koiraperinteistään, ja sitä pidetään Suomen koirapääkaupunkina. Suomalaiset ovat vuosisatojen ajan jalostaneet ja kouluttaneet koiria arjen tarpeisiin, ja Kannus on tunnettu koirankoulutusohjelmistaan.
Kannusta ympäröi useita arkeologisia kohteita, joista monet seuraavat jatkuvasti muuttuvaa merenpinnan tasoa. Maa kohoaa yhä viimeisen jääkauden jälkeen, minkä vuoksi vanhoja satamapaikkoja löytyy nykyisin korkealta maastosta.
Kannuksen alueelta on löydetty kivikautisia esineitä. Vanhimmat löydöt ajoittuvat Suomusjärven kulttuuriin. Kampakeraamiseen kulttuuriin kuuluva asuinpaikka on löydetty Polvikoskelta Ylikannuksen kylästä. Kivikautisen asutuksen vähenemisen syynä saattoi olla se, että rannan siirtymä teki alueesta epäedullisen merellisen pyynnin kannalta.
Vähitellen Satakunnan ja Hämeen eränkävijät, niin sanotut pirkkalaiset tulivat erämaihin, joihin myös Keski-Pohjanmaan järvialueet kuuluvat.
Vuonna 1323 vahvistettiin ensimmäinen raja Ruotsin ja Suomen muodostaman valtakunnan sekä Novgorodin tasavallan (Venäjän edeltäjän) välille. Raja ei ollut tarkasti määritelty nykyaikainen rajalinja vaan raja alue ei kenenkään maa, jossa Kannus sijaitsi ja sen vaikutukset ovat havaittavissa vielä tänäkin päivänä.
Alueella on suuria luonnonkiviä rajan merkkeinä ja kielikin heijastaa rajaseudun historiaa. Kannuksen länsipuolella sijaitseva Kokkola on kaksikielinen suomen- ja ruotsinkielinen kunta, kun taas Kannus on suomenkielinen. Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, jossa kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta suomi on selvästi yleisimmin käytetty kieli.
Kielellistä historiaa voidaan jäljittää puhetavoissa, paikannimissä ja muissa kielenkäytön muodoissa. Näitä piirteitä löytyy Kannuksen ympäriltä kaikista ilmansuunnista.
Kunta on panostanut merkittävästi nykyaikaiseen uimahalliin, joka on avoinna yleisölle ja vahvistaa Kannuksen vahvaa yhteyttä liikuntaan ja hyvinvointiin.
Kun haluat tutustua Kannuksen vähemmän tunnettuun rooliin raja-alueen kaupunkina Fennoskandiassa, hyvä aloituspaikka on Tuoran tupa ja Tarina. Kannuksessa tuora tarkoittaa isoisää ja tuommu isoäitiä. Näillä sanoilla on sekä etymologinen tausta että elävä käyttö nykykielessä. Torstai tunnetaan Pohjois-Ruotsin suomenkielisillä alueilla nimellä tuorestai eli tuoran päivä.
Tervetuloa Kannukseen!
Lisätietoja Kannuksesta:
Jaa tämä tarina!
