Kuningas Harald V:llä ei ollut poliittista valtaa. Oman persoonansa voimalla hän määritteli kuninkaan roolin uudelleen yhdistäväksi vallaksi. Hän eli elämänsä tavalla, joka antoi hänelle mahdollisuuden olla avoin, humoristinen ja haavoittuva. Hän saattoi viestiä ilman kahleita.

Kirjoittanut Rune Bjerkli, Norja

Kuningas Harald V nousi Norjan kuninkaaksi vuonna 1991. Hän seurasi erittäin suosittua kansankuningasta, kuningas Olavi V:tä. Hän oli kuningas Haakon VII:n pojanpoika. Haakon VII oli Norjan ensimmäinen kuningas Ruotsin kanssa solmitun unionin päätyttyä vuonna 1905.

Kaikki nämä kuninkaat vannoivat uskollisuutta perustuslaille. Kuninkaan tehtäviin kuuluu muun muassa evankelis-luterilaisen uskon tunnustaminen. Hallitsijan tulee olla norjalaisen yhteisön tärkein symboli – seremoniallisesti, valtiosääntöisesti ja ulkomailla.

Ei muodollista valtaa

Kuningas asettuu lojaalisti niiden päätösten taakse, jotka kansa tekee suurkäräjille valitsemiensa edustajien kautta. Mutta kuningas johtaa kokouksia, joissa hallitus tekee muodolliset päätöksensä joka perjantai Kuninkaanlinnassa.

Ja kuningas voi esittää kysymyksiä. Poliitikotkaan eivät ole erehtymättömiä päätöksentekijöitä. Tällä on merkitystä, sillä näin kuningas voi seurata asioita pitkällä aikavälillä ja hallitusten vaihtuessa. Hän seurasi tällä tavoin muun muassa joidenkin kveenien asiaa.

Toisenlainen vallan muoto

Nykyään Norjassa on kolme valtiollisen vallan haaraa: suurkäräjät (lainsäädäntövalta), hallitus (toimeenpanovalta) ja tuomioistuimet (tuomiovalta). Aikaisemmin kuninkaalla oli valtaa kaikilla näillä alueilla.

Aikana, jolloin ihmiset ovat yhä vähemmän osa yhteisöä, kuninkaasta tuli neljäs vallankäyttäjä: se, joka kokoaa kaikki yhteen. Sinisillä aalloilla purjehtivista niihin, jotka metsästävät hirviä syvällä vihreissä metsissä. Kuninkaan ei tule harjoittaa jakavaa politiikkaa eikä tehdä päätöksiä asioissa, jotka jakavat kansaa. Kuninkaan tulee nähdä kaikki – ja nähdä kauas tulevaisuuteen.

Tätä lähemmäksi audienssia kuningas Haraldin luona ei tämä alamainen eivätkä suomenkieliset kveenialkuperäiskansan edustajat päässeet. Lohdutukseksi voi todeta, että olimme kuitenkin tarpeeksi lähellä, jotta kuningas saattoi nähdä meidät linnasta.

Skandaali, joka avasi oven

Kuningas Haraldin ainoa skandaali tapahtui vuonna 1968, kun hän meni naimisiin kansan naisen kanssa. Se oli skandaali, koska avioliitto rikkoi tapaa yhdistää eri valtoja avioliittojen kautta. Vanhentunut tapa. Skandaali avasi sen sijaan oven toisenlaiselle vallalle: miehen ja naisen vapauttavalle rakkaudelle, jota kuninkaallinen kansaa yhdistävä rooli tarvitsi.

On oltava avoin sille mahdollisuudelle, että jotkin skandaalit voivat merkitä paradigman muutosta kohti jotakin parempaa ja paremmin omaan aikaansa sopivaa.

Kansan yhdistämisen voima

Aikana, jolloin jokaisen ihmisen elämän perustavat rakennuspalikat ovat muutoksessa, kuningas ja kuningatar olivat turvallisen, kurinalaisen, vapaan ja luottamukseen perustuvan parisuhteen esikuvia evankelis-luterilaisen uskon hengessä.

Kuningas oli niin varma itsestään, ettei hänellä ollut tarvetta minkäänlaisiin ylilyönteihin. Aikana, jolloin kiiltävät julkisivut peittävät alleen sen, mitä sisällä todella on, oli virkistävää nähdä kuninkaan osoittavan haavoittuvuutensa, olevan avoin ja esittävän älykkäitä ja leikillisiä huomautuksia.

Kukapa ei muistaisi, kuinka kuningas Harald sanoi televisiohaastattelussa, että Etelämantereella sijaitseva Troll-tutkimusasema oli nimetty kuningattaren mukaan? Sonja istui hänen vieressään ja kiisti asian. Tätä kohtaa ei leikattu pois haastattelusta, vaan se näytettiin televisiossa. Näin kaksi toisiinsa luottavaa ihmistä vitsailee koko kansakunnan seuratessa vierestä.

Tämä antoi kuninkaalle ainutlaatuisen mahdollisuuden olla yhdistävä voima ja valta. Sanoillaan ja kehonkielellään kuningas pystyi pukemaan sanoiksi sen, mitä ihmiset tunsivat, ajattelivat ja tekivät. Sen, mitä he olivat tai halusivat olla. Yksi esimerkki tästä on hänen puheensa ja kyyneleensä 22. heinäkuuta 2011 tapahtuneen joukkomurhan jälkeen, jolloin hän yhdisti kansan tragedian keskellä.

Kyky kuvata omaa aikaamme sellaisena kuin useimmat ihmiset sen kokevat, yhdistää kansaa.

Se antaa myös voimaa näyttää tietä eteenpäin.

Puheet kansalle

Viimeisessä uudenvuodenpuheessaan vuonna 2025 hän otti hiljaisesti kantaa woke-kulttuuria vastaan, jota tämän päivän Norjassa on ollut liikaa. Puheen voi tulkita niin.

Mistä minä olen kiitollinen?

Useissa uudenvuodenpuheissaan ennen vuotta 2025 hän mainitsi saamelaisten kamppailun, totuus- ja sovintokomission sekä Fosen-aktivistit.

Vuonna 2025 tällaisia asioita ei mainittu. Hän aloitti puheensa matkalla Aremarkiin. Lopussa hän oli jälleen Østfoldissa, nosti katseensa käsikirjoituksesta ja katsoi suoraan kameraan: ”Mitäpä jos ripustaisimme tämän kysymyksen vuoden 2026 sisäänkäynnin yläpuolelle: Mistä minä olen kiitollinen?”

Valittavatko ihmiset vaikeuksistaan liikaa yhdessä maailman rikkaimmista maista asukasta kohden laskettuna? Missä ovat nöyryys ja kiitollisuus? Puheensa keskellä hän sanoi:

Kaikkein mukavinta on ehkä istua kotona ja luottaa siihen, että muut hoitavat asiat. Mutta se ei riitä. Nuoli osoittaa jokaista meistä. Sillä jokaisella ihmisellä on merkitystä. Riippumatta siitä, minkä asian kanssa kamppailet: juuri sinua tarvitaan.

Jos haluamme säilyttää elävän yhteiskunnan, jossa on monenlaisia ihmisiä ja mielipiteitä, meidän on toivotettava tervetulleiksi myös epätavanomaiset näkemykset ja erilaiset kysymykset. Teemme sen kuuntelemalla toisiamme, tulkitsemalla toisiamme hyväntahtoisesti – ja keskustelemalla kunnioittavasti.

Kuten sanoin – kaikki tämä voi maksaa. Mutta se on sen arvoista. Historia osoittaa meille yhä uudelleen, että matka siitä, että meillä on jotakin, siihen, että menetämme sen, voi olla pelottavan lyhyt. Niin kauan kuin tiedostamme, mitä meillä on, ja olemme valmiita puolustamaan sitä, emme menetä tätä yhteiskuntamme ominaisuutta.

Sanoma osui niihin, jotka vain osoittavat sormella muita, ja niihin, jotka ovat lakanneet kunnioittamasta ihmisiä, joiden kanssa he ovat eri mieltä.

Meidän ei kuitenkaan tarvitse noudattaa hänen kehotustaan. Useimmat meistä ovat aina toimineet niin. Useimmat osallistuvat talkoisiin. Jotkut eivät koskaan tule mukaan.

Kuningas Harald V:n aika on ohi

Hänellä ei ollut muodollista valtaa. Silti hän oli maan vaikutusvaltaisin yhdistävä voima. Sitä varten me tarvitsemme kuninkaan.

Neljäs valtiomahti. Kuninkaallinen yhdistäjä.

Kaikki Norjan puolesta.

Lepää rauhassa.